VUODESTA 1649 NYKYPÄIVÄÄN
1700-luvun aikana Suomeen perustettiin lukuisia rautaruukkeja. Pohjan pitäjää ympäröivät laajat metsät, valjastamattomat kosket ja hyvät vesitiet tekivät siitä Suomen rautateollisuuden luonnollisen keskuksen. Antskogin rautaruukki perustettiin vuoden 1630 tienoilla ja Billnäsin rautaruukki vuonna 1641. Fiskars aloitti toimintansa vuonna 1649, ja se on nykyään yksi läntisen maailman vanhimmista yrityksistä.
1649 - Fiskarsin rautaruukki perustetaan
Kun Fiskarsin rautaruukki perustettiin, Suomi oli Ruotsin vallan alla. Ruotsi puolestaan oli 1700-luvulla yksi Euroopan suurimpia raudantuottajia. Vuonna 1649 Peter Thorwöstelle myönnettiin yksinoikeus pystyttää Fiskarsiin masuuni ja kankivasara ja ryhtyä valmistamaan valettuja ja taottuja tuotteita. Fiskarsissa käytetty rautamalmi tuotiin pääasiassa Tukholman ulkosaaristossa olevasta Utön kaivoksesta ja suurin osa ruukissa tuotetusta kankiraudasta kuljetettiin Ruotsiin myytäväksi Tukholman Vanhankaupungin Rautatorilla. Fiskarsissa siitä valmistettiin muun muassa neuloja, rautalankaa, veitsiä, kuokkia ja raudoitettuja pyöriä.
1700-luku - Rautaruukista kupariruukkiin
Suuren Pohjan sodan (1700-1721) jälkeen vuonna 1731 Ruukki siirtyi kauppias John Montgomerien omistukseen. Hän hankki Ruukkiin lisää ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta. Montgomerien jälkeen Fiskarsin omistivat John Jennings ja Robert Finlay. Ensin mainittu luopui osuudestaan pian, mutta Finlay säilytti omansa ja aloitti kuparimalmin jalostuksen. Vuonna 1783 Björkmanin perhe hankki ruukin omistukseensa ja keskittyi läheisen Orijärven kuparikaivoksen kuparimalmin jalostamiseen. Orijärven kuparimalmi alkoi ehtyä 1800-lukuun mennessä, ja masuuni suljettiin vuonna 1802. Sen jälkeenFiskarsin kylässä ei ole ollut raudan perustuotantoa.
1822 - Julinin perheen kausi Fiskarsissa alkaa
Vuonna 1822 turkulainen apteekkari Johan Jacob Julin (myöhemmin von Julin) osti Fiskarsin Ruukin ja kylän. Hänen johdollaan Ruukin toiminta painottui raudan jalostamiseen. Vuonna 1832 Fiskarsissa perustettiin Suomen ensimmäinen hienotaepaja, jossa alettiin valmistaa veitsiä, haarukoita ja saksia. Vuonna 1837 Fiskarsissa jatkettiin uusien askelten ottamista perustamalla Suomen ensimmäinen konepaja, jossa 1830-luvulla valmistettiin Suomen ensimmäinen höyrykone. Fiskarsin innovatiivinen ja uutta kokeileva toimintapa juontaa juurensa juuri tähän aikakauteen.
Julinin kaudella tehtiin myös sosiaalisia uudistuksia, kun Ruukin kylään perustettiin koulu ja sairaala. Myös maataloutta kehitettiin merkittävästi. Fiskarsilla oli suuri merkitys Suomen maatalouden kehittymisessä, ja Fiskarsin aurapajassa valmistettiin aikanaan yli miljoona auraa. Julinin johdolla Fiskars tuli tunnetuksi maanviljelyslaitteistaan ja kotitaloustarvikkeistaan, ja Fiskarsin nimi yhdistettiin pian korkeaan laatuun.
Uudessa Fiskarsin hienotaepajassa hyödynnettiin Ruotsissa ja Englannissa kehitettyjä tekniikoita. Pajassa valmistettiin muun muassa pöytäveitsiä, haarukoita ja saksia. Hienoseppien työ oli taidekäsityötä ja sepät varjelivat ammattisalaisuuksiaan tarkasti. 1800-luvulla takomon työpäivät alkoivat aamuvarhain kello 5.30 ja päättyivät illalla kello 19.15. Pojat aloittivat oppipoikina 8–10-vuotiaina, ja koulutus kesti noin kahdeksan vuotta. Julin rakennutti Fiskarsiin koulun 1826, ja vuonna 1833 toimintansa aloitti ns. Bell-Lancaster-koulu. Opetusmenetelmä oli edistyksellinen, ja pisimmälle edenneet oppilaat osallistuivat toisten oppilaiden opettamiseen. Koulu oli avoinna viikon jokaisena päivänä, joten myös työssä käyvät lapset saattoivat saada kouluopetusta.
1883 - Fiskarsista tulee osakeyhtiö
J.J. Julinin kuoleman jälkeen Ruukkia johti holhoojahallinto. Vähitellen Emil Lindsay von Julin vahvisti asemaansa ruukin johdossa ja Fiskars-osakeyhtiö perustettiin.
1918 - Fiskars kasvaa ja kehittyy
Ruukin tuottavuus kasvoi uusien teräksenkäsittelymenetelmien ja Åminneforsin valssilaitoksen uusimisen myötä. Tuotevalikoimaa laajennettiin, ja Fiskars perusti Suomen ensimmäisen jousitehtaan. Yhtiö osti lisäksi Ähtärissä sijaitsevat Inhan tehtaat sekä Billnäs Bruks Ab:n ja Oy Ferraria Ab:n.
1929 - suuri pörssiromahdus ja lama
Suomen talouselämä kärsi vuoden 1929 suuresta pörssiromahduksesta, ja Fiskarsin laajeneminen hidastui. Laman vaikutukset tuntuivat Suomessa 1930-luvun puoleen väliin asti. Vasta toisen maailmansodan loputtua Fiskarsin johto saattoi panna täytäntöön suunnittelemansa yritysrakenteen muutokset suurtuotantoa varten.
1967 - Fiskars valmistaa maailman ensimmäiset muovikahvaiset sakset
Oranssikahvaiset sakset ovat nykyään yksi Fiskarsin tunnetuimmista tuotteista. Mutta miten saksien kahvoista tuli oranssinväriset?
Kun ensimmäisten perusmallien tuotanto aloitettiin vuonna 1967, suunnittelija halusi saksien olevan mustat, punaiset tai vihreät. Prototyypin tuotannon käynnistyessä koneenkäyttäjä päätti käyttää ensin loppuun koneessa valmiina olevan oranssin värin. Näin prototyyppejä valmistettiin neljässä eri värissä, joista oranssi ja musta olivat suosituimmat. Pian päätös oli tehtävä. Fiskarsin sisäisen äänestyksen jälkeen Fiskarsin oranssit sakset olivat syntyneet.
1977 - Fiskarsin saksitehdas perustetaan Yhdysvaltoihin
Fiskars laajentui perustamalla saksitehtaan Yhdysvaltoihin. Siirtyminen maailman vahvimmalle talousalueelle Yhdysvaltoihin osoittautuikin menestyksekkääksi. Se on tarjonnut kasvavat markkinat ja luonut pohjan kansainvälistymiselle ja kaupalliselle ja ammatilliselle kehittymiselle.
1999 - Fiskars viettää 350-vuotisjuhlaa
Ruukin 350-vuotispäiviä juhlittiin luonnollisesti monin tavoin yhtiön synnyinsijoilla Fiskarsin kylässä keväällä ja kesällä 1999. Fiskars tänään -näyttely esitteli yhtiön toimintaa ja tuotteita eri puolilta maailmaa, ja siihen tutustui yli 60 000 kävijää. Lisäksi erilaiset konsertit ja muut tapahtumat toivat Fiskarsin kylään työntekijöitä, asiakkaita ja muita sidosryhmiä osallistumaan juhlavuoteen.
Fiskars tänään
40- vuotisjuhlan kunniaksi Fiskars toi syksyllä 2007