Tuotekehitys
Fiskarsin tuotteissa yhdistyvät tunnetusti ainutlaatuisella tavalla ergonomia, huippumuotoilu ja korkealuokkaiset materiaalit. Lisäksi tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia. Fiskars vahvistaa asemiaan kansainvälisillä markkinoilla innovatiivisella tuotekehityksellä.
Fiskarsin suunnittelu on ryhmätyötä, jota johtaa pääsuunnittelija Olavi Lindén. Vuonna 1971 Fiskarsilla aloittanut Lindén johtaa lahjakkaiden insinöörien ja teollisten muotoilijoiden tiimiä, joiden ideat ja taidot ovat innovaatioiden takana.
Työkalut
"Työkalu on ihmiskäden jatke", sanoo Olavi Lindén. "Kun käytät työkalua, sen täytyy toimia". Kolmenkymmenviiden vuoden aikana Lindénin käsissä on saanut alkunsa kymmeniä, jopa satoja työkaluja.
Vuonna 1971 juuri insinööriksi valmistunut Lindén tuli töihin Fiskarsin saksitehtaalle Olof Bäckströmin apulaiseksi. Bäckström on legendaarinen Fiskarsin oranssien saksien suunnittelija. Lindénin tehtäviin kuului kehittää saksien tekniikkaa, testata teriä ja osallistua tuotekehitykseen, kun Bäckström keskittyi suunnittelutyöhön. Kuitenkin vain muutaman viikon kuluttua työnsä aloittamisesta Lindén kehitti oman versionsa saksien kahvoista.
70-luvun alkupuolella Fiskarsin tuoteperheeseen kuuluivat vain tunnetut oranssit sakset, ja Lindén kehitti niiden ominaisuuksia lähes koko vuosikymmenen. Lopulta hän kehitti ensimmäisen oman tuotteensa, joka oli saksienteroitin. "Pieni oranssi kappale, jossa oli kaksi koloa", Lindén muistelee. Hän sai idean koloihin viulun rakennuksessa käytettävien terien ja raaputtimien teroituksesta. Kolot pitävät terät tai sakset oikeassa kulmassa.
"Kaikki työkalut ovat jo olemassa, eli kirves, veitsi ja lapio", kertoo Lindén. "Fiskarsilla valmistetaan yhä samoja työkaluja kuin primitiivisissä kulttuureissa. Mutta työkalut eivät voi olla vanhojen kopioita. Niiden täytyy olla jollain tapaa moderneja, mutta silti ajattomia ja mahdollisimman pitkäikäisiä".
Lindén miettii hetken ja sanoo: "Tuotteillamme on 500 000 vuoden elinkaari".
Prosessi
Uuden työkalun suunnittelu lähtee aina tarpeesta. "Mikään ei synny tyhjästä", Lindén sanoo. "Ongelmaan etsitään ratkaisua tai tekninen yksityiskohta halutaan toteuttaa eri tavalla. Kaikki alkaa aina työkalulla tehtävästä työstä. Tavoitteena on helpottaa ja tehdä työstä kevyempää, mukavampaa tai ergonomisempaa. Tai jos työkalua ei voi parantaa, sen hintaa voi laskea". Mutta kaikkea ei voi tehdä paremmin. Lindén siteeraa saksalaista suunnittelijaa Alexander Neumeisteriä, joka sanoo, että paras suunnitelma on paras kompromissi.
Lindén kehittää jatkuvasti uusia ideoita. ("Minulla on paljon muistiinpanoja, mutta ne kaikki hukkuvat jonnekin. Sitten vaimoni osti pinon muistivihkoja ja yöpöydällä on yleensä yksi".) Lindénillä ei kuitenkaan ole tapana tehdä yksityiskohtaisia piirustuksia. Hän menee mieluummin työpajaan ja tekee pikaliiman avulla puisen mallin. Mallista näkee erityisesti paljon sellaista, jota piirustuksesta ei näe. Lindén on aina suunnitellut tekemällä asioita käsin. Niinpä hän arvostaa käden taitoja.
"Olemme suunnittelemassa leikkurin kahvaa, jossa on uurre ja terää uurteeseen, jossa on kyhmy. Ainoastaan mallilla pystyimme kokeilemaan kuinka syvä uurteen pitäisi olla, jotta kyhmy ei tuntuisi kädessä. Uurteesta tuli paljon syvempi kuin miltä piirustuksessa näytti", Lindén kertoo. "Lisäksi työ eteni nopeasti, ja säästimme monta päivää, koska meidän ei tarvinnut tilata piirroksia joltain muulta. Muutosten tekeminen on helppoa. Ja epäonnistuneet kappaleet voi hävittää muiden huomaamatta!"
Mallit testataan armottomalla menetelmällä, nimittäin kahvitauoilla. Tehtaan eri osastot, kuten tuotantotekniikka, työkalusuunnittelu ja muut, pitävät yhdessä kahvitaukoja, joiden aikana on helppo kysyä muiden mielipidettä. "Palaute voi olla aika suoraa", Lindén sanoo hymyillen. "Kun kehittää jotain itsekseen, ei aina huomaa kaikkea. Ja kun näyttää tuotosta muille, aina löytyy jotain uutta."
Tämän jälkeen testataan ja tehdään lisää malleja, joista lopulta tulee tuotteita, kuten leikkureita, saksia, kirveitä ja sahoja. Mutta työntekijät testaavat niitäkin uudestaan tositoimissa. "Esimerkiksi tämän aamun tapaamisessa päätimme testata uutta leikkuria vielä kaksi tuntia ennen sen lopullista toteutusta. Kukaan ei jaksa leikata niin pitkään, joten teemme sen vuoroissa." Käyttötestit eivät kerro mitään. "Ja paras testaaja on naapurin täti. Hän keksii kuitenkin jotain, mitä me emme ole ajatelleet
Muotoilu
"Minulla ei ollut mitään muotoilutaustaa", kertoo Lindén. "Olen aina ollut kiinnostunut muotoilusta, mutta se ei ole sama asia". Pienestä pitäen hän on tehnyt kaikkea käsillään, ja samoin Fiskarsilla Lindén aloitti veitsien ja saksien kahvojen suunnittelusta. "Kukaan ei kuitenkaan odottanut, että tehtaan tuotantoinsinööri olisi taitava muotoilija", sanoo Lindén. "Ja tästä seurasi tietenkin uskottavuuden puutetta."
Mutta Lindénin uskottavuus muotoilijana on kasvanut vuosien kuluessa, kuten monet hänen ja Fiskarsin tuotteiden saamat palkinnot osoittavat. Lindénille on myönnetty leikkureista, lapioista, Handy-kirveestä, retkeilysahoista sekä puutarhatyökaluista Taideteollisuuden valtion palkinto 2002, vuoden teollinen muotoilija 2005 -palkinto, iF Design Prize, Good Design Award, Pro Finnish Design Awards, Fennia Prize, Reddot Prize sekä lukuisia muita palkintoja.
"Työkalusta on hyvä nähdä millainen se on ja miten se toimii", Lindén huomauttaa. Pelkät tekniset parannukset eivät riitä. Tuote ei ole tarpeeksi hyvä, jos ostaja ei usko siihen ja sen uusiin ominaisuuksiin. Työkaluja ei tehdä tarkoituksella huokuttelevan näköisiksi, mutta niiden tekniikkaakaan ei tarvitse peitellä. Lindénin mielestä on hyvä, jos käyttäjät voivat yhdistellä mielessään näkemiään ja kokemiaan asioita työkalujen ulkonäköön ja toimintaan - "olipa se sitten muotoilua tai jotain muuta".
Olavi Lindén pitää muotoilua tärkeänä osana Fiskarsin tuotekehitystä. "Tuotteet suunnitellaan läpikotaisin. En voi kuvitella tilannetta, jossa tekninen ratkaisu erotettaisiin muotoilusta. Ne ovat sama asia. Materiaalit, valmistustapa ja käyttötarkoitus vaikuttavat kaikki lopullisen tuotteen ulkonäköön ja luonteeseen". Fiskarsin kalasakset näyttävät kalalta ja yhtiön monet oksasakset näyttävät linnuilta. Onko tämä tehty tarkoituksella? "Tuollaisen tekeminen tarkoituksella on vaikeaa", sanoo Lindén. "Jos tuote muistuttaa luonnostaan lintua, niin hyvä, mutta me emme lisää tarkoituksella ruuvia silmäksi. Kyseessä on suunniteltu sattuma."
Sattuma ja muotoilu
"Suunniteltu sattuma" on sanonta, jota Lindén käyttää usein osoittamaan, että kaikista innovaatioista 90 % on puhdasta työtä. Kovalla työllä syntyy aina jotain, ja tuntuu, että on sattumaa, kun asiat yhdistyvät uudella tavalla. Uusia asioita syntyy sattumalta vain silloin, kun ihminen pitää silmät auki ja tekee oikeat johtopäätökset. "Sattuma suosii avointa mieltä", Lindén sanoo.
Vanhat hylätyt ideat voivat olla taas hyödyllisiä tekniikan ja materiaalien kehittyessä. Viime vuosikymmenellä suunniteltuja leikkureita voidaan yhtäkkiä parantaa kehittyneillä valmistusmenetelmillä. Joskus täytyy vain ajatella eri tavalla. Leikkureiden kahvojen muovi voidaan ruiskuttaa teriin ja niitä yhdistävään ruuviin yhdessä muotissa sen sijaan, että osat tehtäisiin ja koottaisiin erikseen. Tämä ei ole itsestään selvää, vaan vaatii tietoa valmistusprosessista.
Lindén huomauttaa, että tuotekehitys ei milloinkaan seuraa valmiita kaavoja tai aikatauluja. "Joustavuus on avainasia. Voimme olettaa, että uusi tuote patentoidaan, jos teemme kovasti töitä, mutta emme tiedä onko tuote valmis kesäkuussa vai syyskuussa. Mitä pidempi prosessi, sitä parempi lopputulos", hän jatkaa. Fiskarsin työntekijät ovat onnekkaita, sillä tuotemerkin uskottavuus heijastuu myös työntekijöihin johdon luottamuksena. Joskus tuloksia kannattaa odottaa hieman kauemmin. Joskus täytyy myös keskeyttää kehitystyö ja myöntää, että se ei johda mihinkään.
Tuotekehitys ei ole kuitenkaan anarkiaa. Jonkinlaiset aikataulut ja järjestys ovat tarpeen. Tarve pitää työntekijät työllistettyinä asettaa osaltaan paineita tuotekehitysosastolle. "Jos ensi syksynä ei ole mitään myytävää, ovat työpaikat vaarassa. Jokainen on vastuussa omasta työstään, mutta myös kokonaisuudesta."
Vaikka Olavi Lindén on palkittu henkilökohtaisesti, hän painottaa ryhmätyön tärkeyttä. Puoleksi vitsaillen hän sanoo: "Vaikka olen pitänyt itseäni melkein lahjakkaana, huomaan yhä selvemmin, kuinka riippuvainen olen vuorovaikutuksesta. Vaikka olisikin projektin pääsuunnittelija, yksinään eksyy helposti. Tuloksena on asioita, joihin luottaa liikaa." Siinä vaiheessa ulkopuolinen palaute on tärkeää, kuten armoton kahvitaukopaneeli. Ja jos jokin menee pieleen, kaikki miettivät yhdessä, miten tilanteen voi korjata. Syyttelyn sijaan etsitään ratkaisuja.