Omien ruokien istutus ja kasvatus kuuluvat puutarha-askareiden kärkikastiin. Viljelypalstaa hoidetaan pitkälti samoin kuin omaa kasvimaata. Tehtävää riittää maaliskuusta marraskuuhun, aina haravoimisesta rikkaruohojen kitkentään ja sadonkorjuuseen. Viljelypalstoja on moneen lähtöön, mutta useimmiten ne ovat noin 25–80 neliömetrin kokoisia. Vihanneksia ja hedelmiä voi istuttaa palstalle riippuen tilan määrästä ja omista makumieltymyksistä.
Mitä kasveja viljelypalstalla voi kasvattaa?
Palstalla voi viljellä lähes kaikkea! Suurimman viljelysuosion ovat saavuttaneet perinteiset ruokakasvit, kuten peruna, porkkana, tomaatti, salaatti ja sipuli. Useilla viljelypalstoilla voi hyötykasvien lisäksi kasvattaa kukkia ja matalia marjapensaita. Selvitä kuitenkin viljelyalueen ominaispiirteet ja säännöt etukäteen ja huolehdi maaperän kunnostuksesta. Esimerkiksi jos palstan maa-aluetta vaivaa möhöjuuri, ei siellä kannata viljellä kaalia tai lanttua.
Kasvata: sipuli, peruna, lehtisalaatti, porkkana, sokerimaissa, parsakaali, persilja, karviainen.
Minne voi perustaa oman viljelypalstan?
Viljelypalstan voi joissain tapauksissa perustaa rivi-, pari- tai omakotitalon pihalle. Myös mökille perustettavat viljelypalstat ovat suosittuja. Nykyään pieniä viljelylaatikoita voi löytyä jopa kerrostalojen kattokerroksesta tai pihoilta. Jos omassa taloyhtiössä ei ole tätä mahdollisuutta, niin useissa kaupungeissa on viljelyä varten vuokrattavia palstapaikkoja saatavilla. Vuokrattavan viljelypalstan vuosimaksu on useimmiten muutamia kymmeniä euroja, joten uuden harrastuksen viljelyn parissa voi aloittaa edullisesti.